torstai 30. toukokuuta 2013

I'm A Barbie Girl

Ja vielä parempaa kuvaa päällä mekoista, ja itse Barbieista yhdessä ;)
PS. VOITTAJAFIILIS !

Valmis työ

Vihdoinkin se valmis tuote. Eli siis pohjamekko, joka on tiukanmallinen ihoamyötäilevä ja sen päälle lisähelma hopenauhoineen, poimutuksineen ja muine yksityiskohtineen.
 
Mekko oli mallenukelle vähän hieman iso, joten kuvassa nuppineuloilla kiinnitetty keskeltä takaa, jotta mekko pysyisi nuken päälle. Parempaa kuvaa päällä kyllä tulossa.
Ja tosiaan koska teema oli pienestä suurta, päätin myös valmistaa saman tuotteen Barbielleni, jotta teema täyttyisi täysin. Valmistin melkolailla samanlaisen alusmekon ja lisähelman, mutta tietenkin mittakaavat hieman eri, kuin omassa mekossani. Kiinnityssysteemit ja muut myös toteutettu samanlailla Barbien mekkoon.
Lopullinen työ näyttää itseni päällä ihan erilaiselta, kuin mallinukella. Luokkamme nuket ovat niin hoikkia ja muodottamia, joten mekko pääsee paremmin valloilleen minun päälläni.
 
Olen super tyytyväinen teeman valintaan ja lopulta pääsinkin vaikeuksien kautta voittoon. Ajankäytön suunnittelun olisi voinut tehdä vielä paremmin, mutta siitä huolimatta sain työni ajoissa valmiiksi ja palautettua.  Olin myös koko valmistusprosessin ajan kriittinen ja arvioiva työtäni kohtaan, jotta siitä tuli itselleni mieluinen.
 
Kokoinaisuudessaan olen todella tyytyväinen lopputulokseen ja alkuperäinen idea lisähelmasta säilyi ihan työn loppuvaiheeseen asti. Tuote on egonomisesti valmistettu kierrättämällä vanhaa paitaa ja taloudellisesti myös edullinen koska loput osat on tilkkulaareista löydetty. Tuote toimii myös hyvin monikäyttöisyytensä ansiosta. Omaperäisyys työssä näkyy mm. lisähelman irotettavuudessa. Yleensä mekot ovat yhtenäisiä kappaleita, mutta itse tein sen erillisistä osista käytännällisyyden vuoksi. Tuote on tällä hetkellä myös ajankohtainen, sillä pitenevät helmat taaksepäin ovat tällä hetkellä muotia.
Teknillisesti toteutuksessa haasteellisin vaihe oli helman kiinnitys poimutuksen jälkeen hopenauhaan, sillä hopenauha oli todella heikkoa ja helposti repeävää ompeluvaiheessa. Tuotteen valmistuksessa opin taas kerran lisää kärsivällisyyttä, tarkkuutta sekä omaa ideointia ja ongelman ratkaisua.

maanantai 20. toukokuuta 2013

Valmistusprosessia

Seuraavaksi oli vuorossa työn vaikein osa: kankaiden valinta. Se tuottikin pitkään hankaluuksia, koska en meinannut löytää mieluisia kankaita koko Lahdesta enkä edes Helsingin kangaskaupoistakaan asti. Suunnitelman piti selkeentyä kankaiden myötä, mutta se ei ollutkaan niin¨yksinkertaista. Ensiksi Helsingistä löysin pari glitterinauhaa nappikaupasta, joita päätin hyödyntää työssäni. Sen jälkeen uudelleen Lahdessa kierrelleenä löysin muutamia kangastilkku löytöjä, joista piti alkaa kasata työtä.

 
Eli ensin tarkoitus oli valmistaa työ seuraavista materiaaleista, mutta vaikka koitin sommitella niitä yhteen erilaisten koristeiden ja muiden kanssa, jokin häiritsi mieltäni ja pahasti.
 
 
Lopulta työni jummasi pysähtyneenä, eikä edistynyt mihinkään, jotenka päätin lähteä vielä viimeisen kerran kiertelemään niitä samoja kangaskauppoja ja kirppareita. Nyt kun suunnitelma oli selkeytynyt taas vähän lisää, oli myös mieli avarampi kirppiksellä ja sieltä teinkin mahtavan löydön, löysän perus pitkähihaisen H&M paidan. Rakastuin sen kankaan kuosiin, joka oli kimaltelevaa. Sen jälkeen kävin vielä kangaskaupassa ja lopulta löysin kirppikseltä löytyneeseen paitaan yhteensopivan sifonkikankaan. Tosin Barbie teeman mukaan kankaiden piti olla pinkkejä, mutta päädyin luovuttamaan, koska mieluisia pinkkejä kankaita ei löytynyt mistään. Lopulta löysin siis kyllä mieleiset kankaat, vaikkei ne pinkkejä ollutkaan. No tosin, mustahan on käytännöllinen väri. Lopulta työni tuli halvaksi, koska paita maksoi vaivaiset 3,50 e ja musta sifonki löytyi palakangas laarista ja hintaa sille tuli 6,10 e. Sen lisäksi jo valmiina Helsingistä löydetty hopeanauhan pätkä maksoi 4 e.
 
 
Ensimmäinen vaihe kankaiden löytämisen jälkeen oli leikata hihat pois paidasta. Avasin hihat saumakohdasta, jolloin ne levisi suuremmiksi kappaleiksi ja niistä muodostuikin lopulta poimutusten jälkeen yläosan etukappaleiden pohja. Loppu paidasta leikkelin yläosan takakappeleen ja alaosan.
 
 
Lopulta ompelin mekosta tiukanmallisen olkaimettoman mekon, jonka päälle oli tarkoitus lisätä helmaosa.
 
Helmaosasta leikkasin ensin kankaan kaarevasti melkein kolmikulmaisen kolmion malliin ja ylijäämä kankaat ompelin toisinpäin edelleen sen jatkoksi, jotta helmasta tulisi takaa pidempi ja edestä lyhkäsempi. Poimutin helman ja lopulta se meni kietaisutyyliin edestä hieman päällekkäin. Idean siihen sain netistä. Ompelin helmasifongin kiinni hopeanauhaan.
 

Viimeinen vaihe lisähelmassa oli ommella käsin vyötärönauhaan kiinnittimiksi nepparit, jotta hameen saisi kietaisutyyliin lisättyä pohjamekon päälle. Näin kokonaisuudessan mekosta tuli käytännöllisempi, koska sitä pystyy käyttämään monella tapaa.
 
Kaiken jälkeen teemani mukaan, pienestä suurta, eli pikku Barbiesta real life Barbieksi, päätin vielä väsätä samanlaisen mekon ja lisähameen Barbielleni.
 
Mekon valmistus jäi melko myöhään ja meinasi iskeä paniikki-itkupotkuraivarit, kun työ jumitti paikoillaan niin pitkään, kunnes löysin sisältäni sen suuren inspiraation ja "palon", jolloin työ alkoi valmistua kovaa vauhtia. Käsityöläisenä olen sellainen, että vaadin itseltäni täydellisyyttä, eli tarkemminkin en millilleen menevää ommelta (okei no ehkä vähän myös sitäkin, mutta tärkeämpää tuo toisenlainen täydellisyys), vaan sitä, että olen täysin tyytyväinen ideaani ja työhöni kokonaisuudessaan. Muulloin jos jokin mielestäni mättää työssäni, se jummaa paikallaan, kunnes taas löydän sen "palon" ja päähäni juolahtaa idea tai jokin korjausehdotus, jolla työstäni saa taas itselleni mieluisan. Lopulta työstäni tuli taloudellisesti edullinen ja käytännöllinen, jee.